Nuorcamino

maanantai 1. syyskuuta 2014

Juhlien jälkimaininkeja...

Hei!
Juhlat on juhlittu,
ja ne olivat kyllä kerrassaan mainiot.
Kiitos vielä kerran kaikille
vieraille ja avustajille!!!
Muistelemalla yhteistä iloista iltaa,
 jaksaa pitkälle pimeään syksyyn.


Sähkömestari-mieheni Timon sujuvasanainen sisar, Kirsti, 
oli kirjoittanut upean runon veljestään.
 Julkaisen sen tässä (hänen luvallaan),
 vielä muistoksi mukavasta illasta.


Olkaa hyvät: 

"Arvoisa veljeni, Timo, ja ehtoisa emäntä, Sanna!
Pari sanaa tähän riipustin, ei pidä pahakseen panna,
kun kertoilen "mestarin" historiaa ja elämän polulta juttuja...
osa aivan tottakin, toiset vanhastaan tuttuja;

Pienenä Timolla kiharat oli kuin prinsessalla.
Virkkalan mummo kiusaa teki papiljoteista tyynyn alla!
Ja siskomme mukaan Timo-veli aina naulat ja ruuvit järjesteli,
vatupassiin asetteli tavarat ja pinot.
Eivät ne liene tänäänkään Timolla niin vinot!

Myös ammatissaan Timo on kehittynyt; luki sähkömestarin arvot jalot...
ja huomatkaa, kun ilta pimenee, on tälläkin "suutarilla" myös sähkövalot!


Merenkulkuun kun innostui tämä Haarakallion kansa,
luki Timo itsensä laivuriksi ihan omilla aivoillansa!
Pari viikkoa sitten kokea sain heidän kanssaan merellisen retken,
kun auringonpaisteessa purjehdimme,
tuuli puhalsi vain pienen hetken,
mutta moottorilla mennen näimme Häraholmia ja Attua.
Loihti Sanna veneessä aterian, joimme kuplivaa...
Kyllä nostan mä "hattua"!


Ja ,kun saavuimme sataman laituriin,
laittoi Timo laivansa huolella kiinn´.
Narujen kanssa hän kun puljas, auttoi mut rantaan prinssi uljas!

Timo aikaan on saanut paljonkin; lapset, tuvan ja toisenkin Dimman...
ja raapaisi tansseista kainaloonsa matkakumppanin ihanimman!
Hyvin on tullut juttuun myös kanssa sisaruksen kuuden
ja minulle järjesti Sannasta siskon aivan uuden!


Vaikka Timolle alkaa kohta pian jo seitsemäskymmen koittaa,
niin "karhunkierros" ja "jäämeren tyrskyt" vielä syytä on yhdessä voittaa!
Ennen kuin painutte matkoihinne, niin juhlitaan pois nää hipat...
Minäkin hiivin pöytään päin, ennen kuin loppuu ne "tipat"!
Saan silmäni kirkkaaks`, uskon niin, kun minutkin juhliinne kutsuttiin...
nautin kahveet, ehkäpä ryypynkin ja nuo antimet pöydin notkuvin...



Suu täynnä ei sovi puhua, joten täytynee lopettaa...
Vielä onnea suurin määrin tahdon teille toivottaa!!!"



Suuret kiitokset Kirsti kauniista sanoista !

Tänään on hyvä päivä...
Kesäloma alkoi,
aurinko paistaa täydeltä terältä ja
verottaja lupasi motskarirahat!

Iloa ja valoa!
t. Sanna

1 kommentti:

  1. Siis aivan ihana runo! Kyllä on siskolla runosuoni kohdillaan.
    Juhlateltta näyttää upealta pihlajanmarjoine kaikkineen.
    Hauskaa matkaa, minnehän päin maailmaa koneen nokka
    osoittaakaan? Niin ja lämpimät onnittelut Timolle!

    VastaaPoista