Vieraile Elämys Ämmin nettisivuilla

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Kuteisiin hurahtanut


Haaveilin pitkään matonkudonnan saloista. Vihdoin viime syksynä, kun elämäntilanne oli siihen lopulta otollinen, ilmoittauduin kansalaisopiston kudontaryhmään. Joitakin aikoja kului konkareita seuraillen, mutta syksyn kuluessa hurahdin todenteolla kudonnan jännittävään maailmaan.


Aloitin varovasti poppanoilla ja niistä siirryin valoryijyyn. Mielenkiintoisinta oli värien ja materiaalien leikki valmiin työn pinnalla.Todellisten harrastajien neuvot ja esimerkit pyrin painamaan mahdollisimman hyvin mieleen. Välillä kudottiin, välillä purettiin ja taas kudottiin...


Kevätkaudella uskaltauduin jo oikeiden puiden ääreen. Työ alkoi kuteiden hankinnasta. Usein työpäivän päätteeksi suuntasin kirpputoreille etsimään sopivan sävyisiä vanhoja liinavaatteita. Samalla omat kaappini joutuivat päivityksen kohteeksi. Illalla leikkelin kuteita seuraavaa kertaa varten.


Kokeilin mm. sisalnarun käyttöä loimien lomassa. Naru tekee ihanan rouhean pinnan paljaita jalanpohjia vasten.


 Värien leikki valmiissa työssä palkitsee vaivan.


Nykyään katselen  uusin silmin mattoja, poppanoita ja käsinkudottuja pellavia. Sormet syyhyävät jo ensi syksyä ajatellen:  iso kasa kuteita odottaa .Tarkoituksenani on kokeilla mm. muovimaton kutomista veneeseen käytten apuna mm. muovikasseja, narua ja värinauhaa. 


Suosittelen lämpimästi matonkudontaa kaikille! Se on sosiaalista, hauskaa ja luovaa toimintaa joka toden totta vie mukanaan!

2 kommenttia:

  1. Voi kun ihania mattoja oot kutonut, mä oon ihan pikkutytöstä asti haaveillut matonkutomisesta mutta enpä ole vieläkään kokeillut ;) Olis tosi kiva kyllä kokeilla :)

    VastaaPoista
  2. Kudontaa suosittelen lämpimästi. Väriterapia tekee hyvää talven pimeydessä. Kansalaisopistossa tai kudonta-asemalla saa apua ja neuvoja, ja uusia ystäviä myös!

    VastaaPoista