Olen tänä kesänä päässyt pariin otteeseen mukaan rysälle silakoita haavimaan. Kokemus on ollut verrattoman hieno. Ammattimiesten käsissä työ käy leikiten. Ilmapiiri on iloinen ja välitön. Yhä enempi huomaan kiinnostuvani ruuan alkuperästä. Se että kala nostetaan lähivenerannasta merkitsee paljon. Saavillinen sätkivä hopeakylkiä on ollut kesän hienoimpia näkyjä.
Isoimmat silakat valittiin savustuspönttöön.
Myös joukko äänekkäitä ystäviä oli saapunut seuraamaan nosto-operaatiota.
Kotiin lähtiessä autooni kannettiin laatikollinen herkkuja: ahventa, kuhaa, suutari ja säynävä. Aika näyttää mitä kaikkea näistä syntyy. Suuret kiitokset kaikille mukana olleille, joiden vaivoiksi pääsin. Retki ei ollut hyvä - se oli erinomainen!
Auton penkille oli myös ilmestynyt pussillinen lempiperunoitani, Pikkusiikliä... Määrä oli huomattavasti yli oman tarpeemme. Päätinkin kokeilla niiden pakastamista:
Lisää perunat kiehuvaan suolalla ja tillillä maustettuun veteen. Keitä 5 min. Valuta ja huuhdo kylmäksi. Pakasta. Sulata hitaasti jääkääpissa ja keitä vielä hetki suolalla maustetussa vedessä.
Pikkusiikli matkalla pakkaseen ja sieltä joulupöytään.
Onpas sulla ollut erilainen päivä, varmaan kiva kokemus :)
VastaaPoistaKyllä tämä päivä meni sinne parhaimpien kesäpäivien helminauhaan. Mukavaa viikkoa sullekin!
VastaaPoista