Sauvolaista slow-foodia, ole hyvä!

Hei!

Päivä päivältä hurahdan yhä syvemmälle  hortaamisen

 ja puhtaan ruokavalion syövereihin.

En tarkoita puhtaalla ruualla mitään hienoa ja ihmeellistä,

vaan pieniä arjen valintoja,

jossa raaka-aineet tulevat läheltä,

elintarvikkeet ovaat prosessoimattomia ja

sen minkä kaksi ihmistä kuluttaa,

 ostamme paikallista  tai teemme itse.

Puhdas ruoka ja vesi ovat meidän maaseutuihmisten valtteja,

joista on meidän on oltava ylpeitä,

ihan jokaikinen päivä.

Lähimunakas:

Munat lähikanalasta

Maito lähinavetasta

Sienet omasta metsästä

Hortat ja yrtit omasta pihasta

Tomaatit työkaverin kasvihuoneesta

Juustoraaste Varsinais-Suomesta

Hiivaton ruisleipä

Ruisjauhot Kemiön myllystä

Juuri omasta pakasteesta

Jälkiruuaksi lettuja, oman maan marjoista keitettyä hilloa ja hyvää seuraa...

Kohti keskikesän juhlaa...

Hyvää juhannusviikkoa kaikille!

t. Sanna

(Tänään heräiltiin tällaisissa maisemissa...

muutama aamu vielä ja kohti mielenrauhaa...)

Taikinaterapiaa

Syksy on kesääkin antoisampaa aikaa antautua leivonnan maailmaan, sillä luonto tarjoaa meille runsaita antejaan. 

Juuri sopivan hapatettu ja karkea taikina.

 Leivinuuniin, totta kai...

 Pian tupaan leviää herkullinen, lämpimän, vastapaistetun ruisleivän lumoava  tuoksu.

Erityisesti ruokaleipien leipominen miellyttää. 

Se on mainettaan huomattavasti helpompaa,

 vaikkakin hieman aikaa vievää. 

Hitaan ja onnellisen elämän luksusta, jossa mieli lepää.

Ruisleipä:

1 l kädenlämpöistä vettä

taikinan juurta

luomuruisjauhoa sen verran että seoksesta tulee löysä puuro

Sekoita aineet ja laita hapantumaan reiluksi vuorokaudeksi lämpimään paikkaan. Seuraavana päivänä erota taikinasta vähän juurta seuraavaa leivontakertaa varten. Lisää taikinaan 1 pss kuivahiivaa, 1 rkl murskattua merisuolaa ja luomuruisjauhoja sen verran että taikinasta tulee kiinteä. Itse tykkään hyvinkin karkeasta ruisjauhosta, jolla saa mukavan, napakan leivontatuntuman.  Nostata taikinaa tunti. Leivo neljä reikäleipää, kuvioi, koristele tai pistele makusi mukaan ja nostata jälleen tunti. Paista 200 asteisessa uunissa vielä tunti. Jäähdytä leivät hitaasti pyyhkeiden sisällä. 

Ota voi pehmenemään ja nauti!

Näin syksyllä kun omenapuut taipuvat hedelmien painosta, on ihana leipoa herkullinen Omenatorttu, jonka vastustamaton aromi kertoo loppukesän saapuneen. Samaan aikaan haikeutta kesän päättymisestä ja  odotusta uneliaan syksyn saapumisesta... 
 Joka tapauksessa, tämä on yksi parhaista omenapiirakoista, mitä on koskaan tullut leivottua!

Pähkinäinen Omenatorttu

Pohja: 75 g voita sulatettuna
           1 dl kaurahiutaleita
           2 dl vehnäjauhoja
           0.5 dl sokeria
=> sekoita pohjan aineet, painele taikina irtopohja- tai piirakkavuuan pohjalle. Paista 200 asteessa, n. 10 min.

Täyte: 75 g voita
          1 dl sokeria
          2 rkl vehnäjauhoja
           3 dl kevytkermaa tai tinkimaitoa
          vanilijasokeria
          3 - 4 omenaa
          1 pss manteli- tai pähkinärouhetta
         0,5 pss mantelilastuja
=> Sulata voi kattilassa, lisää sokeri ja vehnäjauhot. Sekoita tasaiseksi. Lisää kerma vähitellen ja kypsennä hetki. Lisää vanilijasokeri. 
Kuori ja viipaloi omenat. Lado ne vuuan pohjalle. Ripottele puolen pähkinärouheesta omenoille. Kaada kastike päälle ja ripottele loput pähkinärouheesta ja mantelilastut pinnalle.
Kypsennä vielä 0,5 tuntia.

Iltapalaksi naapurikylän agnusbratwustia, grillijuustoa ja valkosipulinaania, sekä  salaattia omasta maasta ja hyvää, riesling tyyppistä valkoviiniä!

"Sitt ku sää ole kokeillu kaikki,
laskuvarjohyppy ja melonna.
Kokeile laitta tuli puuhella,
polt pari kynttilä.

Soit jottai paremppa musiikki.
Ol iha yksi.
Ol iha rauhas."

-Karoliina Koskinen-

...No olenhan minä, 

mukavaa viikon jatkoa sinullekin!