Ihana, kamala pimeys

29. joulukuuta 2013,

Päiväkävelyllä,

tasaisen harmaa pilvikatto,

lumeton, pimeä,

synkkä,

tulviva joki.

Pelloilla viheriöivä ruoho

kuin valheellinen lupaus tulevasta keväästä.

Sade on rummuttanut päiväkausia.

Kuollut heinä kuiskii tuulessa

 talventuloa.

Lämmin jakso on saanut  pajunkissat kukkimaan,

kasvi luulee jo kevään koittaneen.
Huijatuksi tulemisen sietämätön keveys...

Kituliaan koivun latvassa luonnon oma taideteos.

Harmaus, synkkyys, taitavin opettajani 

rauhaan ja harmoniaan.

Aika pysähtyy,

luonto lepää keräten voimia

uutta kasvukautta varten.

Samoin minä,
molemmilla pinnan alla kevätkaipuu ja ilo.

Parasta käpertyä Manun kanssa sohvalle
 ja ottaa pienet päiväunet.

Mukavaa alkavaa viikkoa,

ystäväni!

Kuvakulma haasteen toinen osa,
kuva otettu 22.12 keittiön ikkunasta:

synkkää ja pimeää,
valitettavasti...