Vieraile Elämys Ämmin nettisivuilla

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Ihana, kamala pimeys


29. joulukuuta 2013,
Päiväkävelyllä,
tasaisen harmaa pilvikatto,
lumeton, pimeä,
synkkä,
tulviva joki.
Pelloilla viheriöivä ruoho
kuin valheellinen lupaus tulevasta keväästä.


Sade on rummuttanut päiväkausia.
Kuollut heinä kuiskii tuulessa
 talventuloa.


Lämmin jakso on saanut  pajunkissat kukkimaan,
kasvi luulee jo kevään koittaneen.
Huijatuksi tulemisen sietämätön keveys...


Kituliaan koivun latvassa luonnon oma taideteos.
Harmaus, synkkyys, taitavin opettajani 
rauhaan ja harmoniaan.


Aika pysähtyy,
luonto lepää keräten voimia
uutta kasvukautta varten.



Samoin minä,
molemmilla pinnan alla kevätkaipuu ja ilo.
Parasta käpertyä Manun kanssa sohvalle
 ja ottaa pienet päiväunet.

Mukavaa alkavaa viikkoa,
ystäväni!

Kuvakulma haasteen toinen osa,
kuva otettu 22.12 keittiön ikkunasta:


synkkää ja pimeää,
valitettavasti...

4 kommenttia:

  1. Hei Sanna! Tuota minäkin pelkään, että luonto tulee huijatuksi... katselin tänään myös pajunkissojen kukkimista. Vaan hienoja kuvia olet ottanut. Vuosi vaihtuu, katsotaan mitä ilmoja tuo.
    Hyvää Uutta Vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinulle Tuulia! Olemme kyllä joka talvi saaneet lunta - ennemmin tai myöhemmin. Nyt taitaa vaan olla se myöhemmin...

      Poista
  2. Heips Sanna, kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu! Valo on antanut odottaa itseään niin kauan, että kohta se palkitsee meidät, sano minun sanoneen!

    Katseltiin mekin jo epätoivoissamme mieheni kanssa lomakoteja Espanjasta, olisikohan järkevämpää pakata kapsäkit ja muuttaa etelään lintujen lailla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa me olemme täällä ajatelleet. Muutaman viikon kun jaksaa vielä pimeässä taivaltaa, pääsee lämpöön ja valoon. Hyvää Uutta Vuotta sinulle!

      Poista