Vieraile Elämys Ämmin nettisivuilla

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Hiljaisuuden saartamana


Seija-myrskyä seuraava aamu näytti meille kauniit kasvonsa.
Aurinko paistoi kirkkaasti  ja matalalta luoden
 pitkiä joulukuun varjoja pihaamme.
Yön myrskystä oli merkkinä vain täydellinen hiljaisuus.


Jäimme koko päiväksi sähköittä,
joten töiden tekemisestä ja jouluvalmisteluista 
ei tullut mitään.
Ainoastaan seinäkellon rauhallinen raksutus
 ja takkatulen  loimu pitivät  seuraa.


Leivinuunin lämmössä muhi uuniohrapuuro hiljaisen päivän ratoksi.
Hitaan ja hiljaisen elämän luksusta,
jossa elämän kauneus näyttäytyy juuri tällaisena.


Olen usein haaveillut eläväni meren rannalla,
mahdollisimman kaukana kaupungin äänistä.
Veden saartamat-tv-sarja kuvaa saariston elämää,
 jossa kiire ja aikataulut ovat vain sanoja paperilla.
Tunnistan itsessäni parantumattoman nesomaanikon, saarihullun,
jota sarjan katsominen vain pahentaa.


Mutta  myrskyn jälkeisinä päivinä, 
ymmärrän eläväni niissä rajoissa,
joissa sähkö, toimiva puhelinliittymä ja laajakaista ovat  itsestäänselvyys.
Seija kävi näyttämässä paikkani, osoittamassa arkeni rajat   ja
kielsi minulta itseäni suuremmat unelmat.

Kotoani on kuitenkin vain vähän 
toistakymmentä kilometriä rantaan,
joten voin milloin tahansa poiketa vetämässä keuhkot täyteen
 raikasta meri-ilmaa ja hetken leijumassa unelmissani.
Sitä Seija ei voi minulta viedä!


Ja saanhan kuitenkin asua täällä maaseudun
 tunnelmallisessa sylissä,
joka on toisinaan todella rock!


5 kommenttia:

  1. Totta joka sana! Luonnonvoimien edessä ihminen jää aina kakkoseksi, siitä ei pääse yli eikä ympäri! Olimme Seijan iskiessä kotona Maskussa, thank god, sillä mökillä naapuritontilta oli kaatunut puu poikineen!
    Suloista sunnuntaita, se on kolmas adventti nyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kiitos samoin sinulle! Vielä muutama yö nukuttavana ja se on siinä <3 JOULU <3

      Poista
  2. Seijan riehuessa ulkosalla, minä katselin ikkunasta sohvalle pakotettuna. Yskimiseltäni en unta saanut, joten katselin ikkunasta kun horisontti välkkyi katkeilevista sähkölinjoisa. Myös meillä pimeni ja hiljeni puoli kahden paikkeilla. Heräsin myöhemmin siihen, kun jääkaappi keittiössä lähti hurisemaan ja täysi jouluvalaistus palasi työmaalle. Aamulla heräsin pettymyksekseni jälleen ilman sähköjä.

    VastaaPoista
  3. Olipa kiva postaus. Minä katselin Atlantin "Seijaa", oli aikamoisia tyrskeitä. Eilen palattu reissusta. Hyvä, kun muistutit tuosta Veden saartamat ohjelmasta, nuo jaksot pitää katsoa. Hyvää joulunodotusta!

    VastaaPoista