Jospa saisi tehdä ihan mitä huvittaa...

Hei!

Kylläpä on mukava ja voimaannuttava viikonvaihde takana.

Perjantaina vietimme iltaa naisten kesken

unelmakarttoja askarrellen,

lauantaina loikoilimme kotona,

ja tänään poikkesimme Matkamessuilla Helsingissä.

Vielä pää perjantain unelmoinnista pyörryksissä,

annoin itselleni mahdollisuuden  tämän päivän aikaa viipyä haavemaassa:

"Jospa voisin tehdä ihan mitä huvittaa...."

Yllä oleva kuva on unelmistani suurin:

Vaellus El Caminon vanhaa pyhiinvaellusreittiä 

kohti Santiago De Compostelaa.

Tähän unelmaan valmistautumiseen olen antanut itselleni 

aikaa muutaman vuoden:

750 kilometrin kävely vaatii hyvää valmistautumista

sekä psyykkisesti, että fyysisesti.

Kohti Compostelaa,

hitaasti, mutta varmasti...

Haave numero 2

on toteutumassa hyvinkin pian:

patikointi Italian Cinque Terressa,

joka on viiden kylän rypäs ja upea

 UNESCOn maailmanperintökohde,

toteutuu näillä näkymin jo kuuden viikon kuluttua.

Täältä tullaan: 

Monterosso al Mare, Vernazza,

Corniglia, Manarola ja Riomaggiore...

- alan olla valmiina!

Haave numero 3:

Syksyinen Lappi (talvinenkin käy...):

Ruska, kansallispuistot,

autiotuvat,

hiljaisuus ja rauha,

kanoottiretki Oulangan luonnonkauniissa maisemissa...

Haave numero 4:

Intia:

Kerala, Goa,

värit, maut ja tuoksut,

uskonnot, kulttuuri ja luonto.

Jonakin päivänä palaan ja aion myös viipyä...

Haave numero 5:

Kesä, saaristomeri,

pieni uljas moottoripurjehtijamme Dimma,

joka on antanut meille kokemuksia ja iloa

tuhatkertaisesti mitä olemme uskaltaneet edes uneksia.

Neljä kuukautta ja edessä uusi kausi,

uudet satamat, uudet retket

ja kokemukset...

Haave numero 6:

Saariston rengastie,

moottoripyörä ja auringonlasku.

Poikani on luvannut käyttööni hänen vanhat vaatteensa,

mikäli pystyn pitämään ne ehjinä,

pyörä odottaa vielä hankkimista.

Edessä uusi aika,

paljon harjoitusta,

mutta toivottavasti loppukesällä pääsen jo huristelemaan 

pitkin luonnonkaunista rengastietä...

Tämän upean lauseen bongasin Matkamessuilta.

Tarvitsemme unelmia, päiväunia,

jotta jaksamme puurtaa arjen keskellä.

Ja jotta unelmista tulisi totta,

ne vaativat lujasti työtä,

ja sitä onkin vuorossa  runsain mitoin jo heti huomenna...

Vielä hetki sohvalla pyhäiltaa viettäen,

lasi viiniä,

pala tummaa suklaata

- kyllä tämä elämä olisi tylsää ilman unelmia!

Mukavaa viikkoa sinulle!

t. Sanna