Nuorcamino

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Buorre beáivi ja Lihku mátkái!


Syysterveiset Saariselältä!
Vietimme kesän viimeisen lomaviikon
 upeissa Lapin ruskamaisemissa.
Pitkiä, hitaita ja nautinnollisia patikointeja
 kauniissa ja aurinkoisessa kansallispuistossa,
tunnelmallisilla pitkospoluilla ja tunturimaisemissa.
Kullanhuuhdontaa, joogaa, savusaunaa, 
pulahtelua tunturipuroon, viinipruuvia ja puhdasta lappilaista  ruokaa.


Koimme läpikuultavan kuulaita aamuja,
 jolloin lähdimme liikkeelle jo ennen auringonnousua ja 
sekä Lapin hämäriä syksyisiä iltoja kynttilänvalossa.
Mieli sai levätä ja oli aikaa järjestellä 
 unelmia ja ajatuksia.


Kulkiessa unelmaansa kohden,
 on raivattava tilaa ja annettava aikaa itselleen,
  ja osattava luopua vanhasta.
Lapin luonnossa kulkiessani
 päätin lopettaa Puolivihreää Elämää-blogin kirjoittamisen.
Tunnen ajelehtineeni bloggailussa vähän siellä ja täällä,
löytämättä "oikeaa suuntaa".


Olen blogissa käsitellyt perhe-elämää vaimona, äitinä, äitipuolena ja isoäitinä, 
työtä ja sen tärkeyttä meille,
 rakkautta lähiruokaan ja maaseutuun,
 purjehduksen opettelua, ulkoilun tärkeyttä, käsitöiden meditatiivista vaikutusta ja hyvinvointia erityisesti naisen näkökulmasta.
Tällä hetkellä tuntuu siltä,
 että kaikki sanat on sanottu, kuvat kuvattu ja kirjoitukset kirjoitettu...
Nyt annan aikaa uudelle:
Unelmille, espanjankielen opiskelulle, joogalle,
lenkkeilylle ja nahkatöille.
Vähemmän somea, isommin elämää...


Kenties jonkin päivänä palaan Puolivihreään Elämään
tai  ehkä aloitan jotain uutta...
Yksi unelmani on ruuanlaittoon, lähiruokaan, villivihanneksiin erikoistunut harrastelijakokin blogi.
Aika näyttää, tapaammeko jonakin päivänä "Ämmilässä"...


Instagramista löydät edelleen

Kaikille lukijoille ja blogiystäville:
On ollut suuri kunnia taivaltaa yhtä matkaa.
Iloita, oppia, kasvaa, nauraa ja surrakin kanssasi.
Ihanaa syksyn jatkoa.
Olet sydämessäni <3


T. Sanna alias Puolivihreän elämän ämmi


perjantai 11. syyskuuta 2015

Tulin vaan huikkaan...


Moikka!
Tulin vaan huikkaan...
et olen ihanasti lomalla.
Ei mulla muuta ;)
t. Onnellinen Ämmi


torstai 10. syyskuuta 2015

Uunipäärynät.. ja miten saa torstain tuntumaan sunnuntailta....


Hei!
Sisareni päärynäpuu repesi sadon runsaudesta ja
sain ison kassillisen vielä vähän raakoja,
 söpöjä pikkupäärynöitä.


Katseltuani kassiin kerran jos toisenkin,
päätin kokeilla uunipäärynöiden valmistusta...
resepti meni jotakuinkin näin:


Madeirahaudutetut mantelipäärynät ja valkosuklaajäätelö:

1 litra päärynälohkoja 
1 rkl hunajaa
2 rkl madeiraviiniä tai mantelilikööriä
vettä

Kiehauta päärynät kevyesti (n. 5 min.) vedessä, johon olet lisännyt hunajan ja viinin tai liköörin.

3-4 rkl sulatettua voita
1 dl mantelirouhetta
2 rkl sokeria

Kaada keitinliemi pois, siirrä päärynät paistonkestävään vuokaan. Sekoita sulatettu voi, mantelirouhe ja sokeri, levitä muruseos päälle.  Kypsennä 200 asteessa n. 20 min.
Nauti valkosuklaajäätelön tai vanilijakastikkeen kera.


Simppeli ja nopea ohje,
joka sai torstain tuntumaan sunnuntailta...
Samalla tämä on gluteiiniton vaihtoehto,
 joka todennäköisesti toimii yhtä hyvin omenoiden kanssa.
Kannattaa kokeilla.
Miten sinä valmistaisit päärynöitä?
t. Sanna

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Onnin viikko - Onnen viikko


Tämä on se hetki,
jonka kestävän mä haluan.

Lapsen kädet pienet
ympärillä kaulan.
. 

Poski poskea vasten,
tuoksu suloinen.

Otat kädet pois,
jäät syliini istumaan.



Silitän hiuksiasi,
käyn hiljaa laulamaan.

Onnen kyynelten läpi,
näen kirkkaan katseesi.



Kerron onnen tunteesta ja
ilosta elämässä.

Siinä sitten istumme,
käsi kädessä.
(runo Susanna/Positiivarit)

Meillä vietettiin viime viikolla Onni-viikkoa.
Pikku-Onnin vanhemmat matkailevat Intiassa
ja ämmit, mammat, kummit ja mummut
pääsivät oikein joukolla Onnia hoitamaan.

Reipas, iloinen ja kiltti Onni
toi onnen mukanaan ja
yhteisen ajan olisi toivonut 
kestävän pidempään...

t. Ämmi