Elämää U-käyrällä

Törmäsin  sunnuntain Hesarin artikkeliin,
jossa viitattiin Daily Mailissa kirjoitettuun tutkimukseen,

 jonka mukaan onnellisuutta voidaan  kuvata U-käyrän muotoiseksi.

 Onnellisuus on suurimmillaan kaksikymppisillä ja yli 65-vuotiailla, 

kun taas onnettomimmat ovat ikäiseni neljäviitoset, 

 jotka roikkuvat aivan käyrän pohjilla.

Saatan olla tilastollinen poikkeus,

 sillä vuosia joita ko tutkimuksessa  kuvataan onnellisimmiksi,

 päällimmäisenä  ajatuksena minulla aikoinaan oli,
 (ainakin näin jälkikäteen muisteltuna) 
huoli niiden kääpiöiden kasvattamisesta, 

jotka olin maailmaan saattanut. 

Raha-asiat, epäonnistunut parisuhde, sekä huono omatunto kodin-  ja työajan jakamisesta on jäänyt  erittäin vahvasti mieleen.

Kääpiö no 1

Toki monia iloisia ja onnellisia hetkiä tuohonkin aikakauteen mahtui.

Kääpiö no2

Nyt "käyrän pohjalla ollessa" olen oppinut arvostamaan arjen pieniä iloja, 

perhettä, ystäviä ja läheisiä,

hyvää parisuhdetta,
sitä että molemmista kääpiöistä on kasvanut
 vastuuntuntoisia ja tasapainoisia aikuisia,
hyvien harrastuksen tuomaa mielihyvää, 

sekä kauneutta ja iloa ympärillä,

ja sitä että teen työni parhaalla mahdollisella tavalla ja se on riittävästi.

Ehkäpä elämän U-käyrä onkin W:n mallinen...

Tai kenties  täältä U:n pohjalta noustessa
 parhaat kekkerit ovat kuitenkin  vielä edessä:

Eläkkeellä,  kukka suussa,

valssaten, punaviinilasi toisessa kädessä:
jess mikä matka!

Kuva Inge Löök

Mukavaa Pikkulauantaita Ystävät, 
seuraavat päivät vietän tiiviisti Turun Ruokamessuilla,
tavataan siellä !