Nuorcamino

maanantai 1. syyskuuta 2014

Juhlien jälkimaininkeja...

Hei!
Juhlat on juhlittu,
ja ne olivat kyllä kerrassaan mainiot.
Kiitos vielä kerran kaikille
vieraille ja avustajille!!!
Muistelemalla yhteistä iloista iltaa,
 jaksaa pitkälle pimeään syksyyn.


Sähkömestari-mieheni Timon sujuvasanainen sisar, Kirsti, 
oli kirjoittanut upean runon veljestään.
 Julkaisen sen tässä (hänen luvallaan),
 vielä muistoksi mukavasta illasta.


Olkaa hyvät: 

"Arvoisa veljeni, Timo, ja ehtoisa emäntä, Sanna!
Pari sanaa tähän riipustin, ei pidä pahakseen panna,
kun kertoilen "mestarin" historiaa ja elämän polulta juttuja...
osa aivan tottakin, toiset vanhastaan tuttuja;

Pienenä Timolla kiharat oli kuin prinsessalla.
Virkkalan mummo kiusaa teki papiljoteista tyynyn alla!
Ja siskomme mukaan Timo-veli aina naulat ja ruuvit järjesteli,
vatupassiin asetteli tavarat ja pinot.
Eivät ne liene tänäänkään Timolla niin vinot!

Myös ammatissaan Timo on kehittynyt; luki sähkömestarin arvot jalot...
ja huomatkaa, kun ilta pimenee, on tälläkin "suutarilla" myös sähkövalot!


Merenkulkuun kun innostui tämä Haarakallion kansa,
luki Timo itsensä laivuriksi ihan omilla aivoillansa!
Pari viikkoa sitten kokea sain heidän kanssaan merellisen retken,
kun auringonpaisteessa purjehdimme,
tuuli puhalsi vain pienen hetken,
mutta moottorilla mennen näimme Häraholmia ja Attua.
Loihti Sanna veneessä aterian, joimme kuplivaa...
Kyllä nostan mä "hattua"!


Ja ,kun saavuimme sataman laituriin,
laittoi Timo laivansa huolella kiinn´.
Narujen kanssa hän kun puljas, auttoi mut rantaan prinssi uljas!

Timo aikaan on saanut paljonkin; lapset, tuvan ja toisenkin Dimman...
ja raapaisi tansseista kainaloonsa matkakumppanin ihanimman!
Hyvin on tullut juttuun myös kanssa sisaruksen kuuden
ja minulle järjesti Sannasta siskon aivan uuden!


Vaikka Timolle alkaa kohta pian jo seitsemäskymmen koittaa,
niin "karhunkierros" ja "jäämeren tyrskyt" vielä syytä on yhdessä voittaa!
Ennen kuin painutte matkoihinne, niin juhlitaan pois nää hipat...
Minäkin hiivin pöytään päin, ennen kuin loppuu ne "tipat"!
Saan silmäni kirkkaaks`, uskon niin, kun minutkin juhliinne kutsuttiin...
nautin kahveet, ehkäpä ryypynkin ja nuo antimet pöydin notkuvin...



Suu täynnä ei sovi puhua, joten täytynee lopettaa...
Vielä onnea suurin määrin tahdon teille toivottaa!!!"



Suuret kiitokset Kirsti kauniista sanoista !

Tänään on hyvä päivä...
Kesäloma alkoi,
aurinko paistaa täydeltä terältä ja
verottaja lupasi motskarirahat!

Iloa ja valoa!
t. Sanna

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Silmänkirkastusjuhlissa


Hei!
Meillä alkoi vihdoin kesäloma, 
ja heti loman kärkeen järjestimme
vanhan tavan mukaisesti 
SILMÄKIRKASTUSJUHLAT...


Ennen muinoin oli syksyn tullen tapana viettää tätä ilon ja valon juhlaa,
kun pajoihin sytettiin ensimmäisen kerran valot.
Mestari tarjosi kisälleilleen ja oppipojilleen  kahvit ja ryypyt.
Saattoivatpa juhlat jatkua aamun sarastukseen...


Perheemme sähkömestarin siirtyessä
uudelle vuosikymmenelle,
päätimme elvyttää tämän vanhan perinteen ja
kutsuimme koolle iloisen juhlakansan...



Tarjolla oli perinteisiä samantyyppisiä syksyn sadon herkkuja,
joita jo muinoin juhlissa tarjoiltiin...


Upea ja herkullinen kakku
oli iloisen ja taitavan Annan näyttävä luomus.




Suomalais-ruotsalaisesta  musisoinnista vastasi 
kemiöläinen musiikin monitaituri.


Illan ohjelma oli trendikkäästi ulkoistettu:
Ystäväpariskunnan varmojen otteiden ansiosta
kaikilla oli hauskaa ja ilta sujui riemukkaasti.




Ilta  kului siis leikkien ja kisaten
Joukkueiden  ottaessa mittaa toisistaan:
ohjelmassa mm.
Suurin pudottaja ja
tanssii tähtien kanssa...
...iloisia ryyppyjä unohtamatta!



Iltapäivä kääntyi illaksi,
ilta yöksi,
yö aamuyöksi.

Tällä porukalla olisi viihtynyt pidempäänkin...


Illan isäntä, Sähkömestari Timo
kiittää kaikkia mukana olleita!
Teitte illastamme ainutlaatuisen!


t. Sanna ja Timo

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Ilon ja Surun Kylä





Yhteen viikkoon latautuvat suurimmat tunteet:
Ilo ja suru, jotka kulkevat käsi kädessä, 
nämä kaksi erottamattatonta...
ilo elämän  jatkuvuudesta,
huoli ystävän jaksamisesta,
kyynelistä tehdystä silmienpesuvedestä,
uuden tuotteen lanseerauksesta,
alkavan loman odotuksesta,
lähestyvien juhlien kutkuttavasta tunteesta...



Voimia tulevaan viikkoon,
eloa, iloa ja suruakin,
oikeassa määrissä kutakin!
t. Sanna



lauantai 16. elokuuta 2014

Luonnikasta lauantaita!


Jotkut tulevat suorinta tietä,
saapuvat tyhjin käsin.
Jotkut ovat kolunneet kaikki polut,
tulevat säihkyvin silmin, polvet ruvella,
outoja hedelmiä hauraassa säkissään.


Niin se ystäväni on,
niin se on,
että eksymättä et löydä perille.
-Tommy Tabermann-


Luonnikasta Lauantaita ystäväni!
t. Sanna

maanantai 11. elokuuta 2014

Hääpäivänä


Hei!

Vietämme tänään kolmatta hääpäiväämme,
nimipäivääni,
purjeveneen nimipäivää ja 
kymmenettä alkavaa yhteistä vuotta,
jota olemme juhlavuodeksemme päättäneet kutsua.

Paljon on koettu,
iloa, riemua ja
suruakin on mukaan mahtunut.

Vakavaa sairastelua,
rankkaa rakennusprojektia
ja elämyksiä maalla ja merellä.

Sinkusta kuoriutui lopulta parisuhdeihminen.
Olen hyvänä esimerkkinä siitä, 
kuinka joku asia menee pieleen,
 ei tarkoita että koko loppuelämä olisi pielessä.
Arvaamattomia ovat kaikki tiet...


Rakkaalleni:
Säädä siis armollisesti, 
että saamme vanheta yhdessä.
-Tobiaan kirja-


Hääpäivämme kunniaksi tarjoamme kaikille
 kotonamme tänään mehua ja keksejä!
Tervetuloa!

maanantai 4. elokuuta 2014

Syntisen hyvää paholaisenhilloa


Elokuu ja säilöntäaika!!
Tätä olen niin odottanut:
Puutarhassa sato kypsyy ja keittiössä tuoksuvat syksyn herkulliset aromit.
Tuoretta, puhdasta lähiruokaa on saatavilla yllinkyllin.
Nyt on myös  paras hetki saada kesän maut talteen.
Viime viikolla valmistui kurkkusalaatti, raparperihillo,
 yrttisuola, sinappi ja  hortat. 
 Tänään oli vuorossa paholaisenhillo.
Huomenna (mikäli luoja suo) kesäkurpitsa muuntuu moneksi.



Paholaisenhillo Puolivihreän Elämän mukaan:

500 g kypsiä tomaatteja
2 isoa paprikaa
3 punaista chiliä
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
basikan oksa tai 2 tl kuivattua
rosmariinin oksa tai 1 tl kuivattua
1 rkl etikkaa
500 g hillosokeria

Leikkaa tuoreisiin tomaatteihin ristiviillot ja pane ne vajaaksi minuutiksi kiehuvaan veteen. Valuta vesi ja jäähdytä tomaatit. Irroita kuoret, leikkaa tomaatit lohkoiksi, poista kantaosat. Pane tomaatinlohkot kasariin, silppua sipuli, valkosipulinkynnet, paprika ja chili (joista siemenen on poistettu). Lisää kasariin kasvikset ja mausteet. Keitä miedolla lämmöllä puolisen tuntia. Lisää etikka ja hillosokeri. Keitä vielä  10 minuuttia. Jäähdytä hetki ja purkita.



Paholaisen hillo on hyvää lihan, makkaran ja kalan kanssa. 
Mikäli haluat valmistaa keltaisen tai oranssin version,
 kasviksista löytyy värejä joka lähtöön.
Paholaisenhillolla maustat hampurilaiset, kastikkeet ja keitot.
 Lisäaineetonta, maukasta  ja oi, niin hyvää!


Lohivinkki:
Leikkaa ruodottomaan lohifileeseen muutama poikittaisviilto nahkaan asti. Sivele viillot paholaisenhillolla ja täytä vuohenjuustolla. Pippuroi ja suolaa kala. Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia fileen koosta riippuen.


Eilen bongasin pyörälenkillä ensimmäisen leikkuupuimurin.
Nyt on siis aika ottaa filtti ja mehupullo mukaan,
tehdä retki pellon laidalle ja
nauttia vastaleikatun oljen huumaavasta tuoksusta!

Voi vahvasti ystäväni!
t. Sanna

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Vapaapäivä, eikä mitään tekemistä...

Vapaapäivä,
eikä mitään tekemistä...





Manu istuu terassin kaiteella
linnunpoikasia seuraillen.

Vapaapaäivä,
otan esiin kirjan ja
istahdan kissan seuraksi.

Tänään palvelen ainoastaan häntä,
joka uskollisesti ja ylväänä kiipeää syliini.

Suloista sunnuntaita!
t. Sanna