Nuorcamino

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Suloinen Suomen Suvi


Kesäterveiset luonnonkauniilta Högsåran saarelta,
jonne piipahdimme  viime viikonloppuna
 venetreffeille ystäviemme kanssa.


Tämä kaunis Hiittisten saaristossa  sijaitseva kylä
kuhisi kesäisen leppoisaa elämää.
Vierasvenesataman laiturissa kellui veneitä vieri vieressä,
yksi tulossa, toinen lähdössä.
Purjeveneet, moottoveneet,
isot ja pienet sulassa sovussa.


Ihana Farmors cafe lumosi meidät tunnelmallaan,
hyvällä palvelulla ja kakkuvalikoimallaan.


Tämä punamultainen mummonmökki 
idyllisine pihapiireineen 
löytyy noin kymmenen minuutin kävelymatkan päästä
vierasvenesatamasta
läpi idyllisten saaristohuviloiden.
Kauniilla pihalla oli nähtävillä kaneja,
kylänraitilla lampaita.


Iltapäivä auringossa oli mukava istuskella 
sitloorassa kullankeltaiseksi savustettuja silakoita syöden ja 
leppoisaa saaristolaismenoa seuraillen.


Illalliseksi uusia perunoita, salaattia, grillijuustoa,
saaristolaisleipää...


Ja hiiligrillilla oikeaoppisesti
valmistettua naudan kuvetta eli Flank steakia...



Kaunis ympäristö,
lämmin sää,
hyvä ruoka,
erinomainen seura...
... tekivät viikonlopusta onnistuneen.


Päivä kääntyi illaksi,
ilta yöksi,
ja yö aamuyöksi,
 juttua, naurua ja tarinaa riitti
kajuutan täydeltä.


Suuret kiitokset Liina ja Jesse,
ja Suomen suloinen suvi!
Taas jaksetaan arjessa ahertaa!
t. Sanna

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Oispa aina maanantai :)


 Iloiset  terveiset täältä Hundholmenin
 aurinkoisilta rantakallioilta!
Sateisen yön jälkeen aurinko paistaa lempeästi.
Aallot lyövät kevyesti rantaan,
uljas joutsenpari uiskentelee vastarannan tuntumassa,
Timo istuu mato-ongella ja
minä läppäri sylissä auringossa
ja nautin täysin siemauksin olostani.


Ihanan kiireetön ja hiljainen vapaapäivä
käytettäväksi "ei yhtään mihinkään"...


Onneksemme saimme muutaman ylimääräisen vapaapäivän
 tähän juhannuksen yhteyteen,
 käytettäväksi akkujen lataamiseen
täällä kauniin kesäisellä saaristomerellä.



Juhannusaaton sää helli meitä Karunan Kalloirannassa,
jossa otimme juhannusta vastaan  ystävien parissa
höpötellen, syöden, juoden ja tanssien.




Juhannuspäivänä lähdimme sateisesta säästä huolimatta  matkaan Långholmenin laguunin kautta
tänne Hundholmeniin Salon Pursiseuran saarelle.


Olemme saaneet viettää aikaa lähes kahdestaan
tällä upealla pienellä saarella.

Sauna on lämmennyt,
olemme syöneet ja juoneet hyvin.
Nukahtaneet aaltojen tuudittaessa meidät uneen.
Nauttineet auringosta ja kevyestä merituulesta.


Täältä lähdemme virkeänä
pariksi päiväksi töihin...
ja loppuviikosta (mikäli ilmat anatavat myöden)
 tulemme takaisin
tai mihin tuuli meidät sitten kuljettaakaan...

Ihanaa kesäistä viikkoa sinulle!
t. Sanna


torstai 18. kesäkuuta 2015

Hyvää Juhannusta!


Saunan piipusta savu nousee
ja lehdosta vastat on taitettu.
Pirtissä piiraat ja lämmin leipä
on pellavaliinalle laitettu.
Juhannuskoivut on portaiden päissä.
Pihlaja seisoo kuin morsian häissä
valkeessa puvussansa
kantaen kukkiansa.


Lähdetkö kanssani kokkorantaan
juhannustulille illalla?
Siellä on hauskaa, kun viulut soivat
ja pistämme tanssiksi sillalla.
Silloin me varromme keskiyötä
haltijoiden ja keijujen myötä
solmimme seppeleemme
juhannustaikoja temme.


Jaksatko kanssani aamuun asti minttumaaria valvoa,
katsella nuotion kipeneitä
ja kirkasta virran kalvoa?
Suvinen yö on lempeä, lauha,
hetkisen viipyy rannoilla rauha.
Soidessa aamurastaan,
riennämme kesää vastaan!

- Mörri Möykyn juhannuslaulu -


Auringon lapsilla ei ole koskaan kiire,
sillä varjot ovat kesällä lyhyet...
Hyvää Juhannusta!
t. Sanna



sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Hei me lennetään!!!!



Heippa!
Ja iloiset terveiset Turun taivaalta....
Vietimme viime viikolla ikimuistoisen illan
osallistumalla Better Balloonsin
 järjestämälle kuumailmapallolennolle...


Timo oli saanut lennon tyttäreltään syntymäpäivälahjaksi ja
minä  taas  Timolta aineettomaksi joululahjaksi.
Koko pitkän kevään olemme odotelleet säiden lämpeamistä
 ja leutoja iltatuulia lentoa varten....



 Pääsimme matkaan Raision Ihalasta
 ja liitelimme tuulen mukana ilta-auringossa
Turun halki aivan Kaarinaan asti.
Itse lento kesti noin tunnin,
mutta ohjelma pallon kasaamisineen, täyttöineen ja tyhjentämisineen
 kesti kaikkiaan noin viisi tuntia.


Rinnallamme lenteli myös toinen  pallo,
välillä vähän  ylempänä, välillä alempana...


Kaupunki, meri ja saaristo näyttivät aivan erityisen upealta
 ylhäältä käsin katsottuna.
1600 neliötä nailonia, kori ja 90 kg propaania
3000 jalan korkeudessa takasivat
upean elämyksen.


 Auringon jo painautuessa taivaanrannan taa
 laskeuduimme Kaarinaan niitylle.
Lentämisen tekee mielenkiintoiseksi mm. se,
ettei koskaan voi lähtiessään tietää mihin pallo laskeutuu,
 jääkö se pystyyn vai kaatuuko kyljelleen.
Kaikki  sujui kuitenkin hienosti:
kori laskeutui niittykukkien keskelle,
autotien viereen ja
pienen vaappumisen jälkeen jäi kuin jäikin pystyyn.


Illan päätteeksi meille ojennettiin diplomit
osoituksena normaalia suuremmasta
 rohkeudesta ja urheudesta
osallistumisesta kuumailmapallolentoon.
Sitten vielä skoolattiin hämärtyvässä illassa...


Eväänä mansikat,
tumma suklaa ja shampanja...
.... näillä eväillä ja tässä seurassa 
ilta oli todellakin ikimuistoinen.

Suuret kiitokset Tytille,
joka keksi antaa isälleen lahjaksi tämän
suuremmoisen retken,
ja Timolle, joka halusi
jakaa huikean kokemuksen kanssani!
t. Sanna

torstai 4. kesäkuuta 2015

Mitä silloin menettäisit?

Jos juuri tänään soisit yhden hymyn enemmän...


Mitä silloin menettäisit?

Olisitko silloin yhden hymyn köyhempi vai kaksi rikkaampi?


Jos juuri tänään kertoisit yhdelle tunteistasi...


Mitä silloin menettäisit?

Olisitko silloin yhden tunteen köyhempi vai kaksi rikkaampi?


Jos juuri tänään rohkenisit
antaa valosi loistaa
kaikessa kauneudessaan...


Mitä silloin menettäisit?

Olisitko yhden hetken himmeämpi vai kaksi kirkkaampi?

-Tomi Parkkinen-

Kauniit ajatukset Tomi Parkkisen runosta,
kuvat omenankukista isäni keväisestä puutarhasta.

Kauniin kesäistä iltaa sinulle! 
 toivottelee  Sanna


maanantai 1. kesäkuuta 2015

Piha kukkii


Kesäkuun ensimmäinen päivä ja piha kukkii...
Vähän tuulee ja on vielä viileää,
mutta silti ollaan ihanasti kesän puolella...


Alppikärhö aivan villiintyi tänä keväänä.
Se kiipeää penkistä seinänviertä terassille ja 
siitä vielä ylöspäin.
Takapihalla on runsaan viidakkomainen tunnelma kun
pulleat violetit kukat kukkivat heleänä
 ja vaeltavat muidenkin kasvien lomassa.



Anopilta saatu Purppurapikkusydän 
kukkii nyt ensimmäistä vuotta.
Kasvupaikka on haastava kallioisella tontilla
metsän laidalla,
mutta urheasti se jaksaa kukkia
kivikkoisesta maasta huolimatta.


Kukkivat vuorenkilvet koristavat tienvieruskivikkoa ja
toivottavat vieraat tervetulleeksi. 


Kylmässä keväässä on myös hyvät puolensa:
aikaisesta istuttamisesta huolimatta
orvokit ovat vielä kauneimmillaan.



Kirsikkapuiden hennon kaunis kukinta
saa hölösuunkin sanattomaksi.
 Kukinta on kerrassaan niin kaunista, että
haluaisin  järjestää oman Hanamin
kasvimaan laidalle:
kukikas filtti, sushia ja vaikkapa
vaaleanpunaista kuohuviiniä...
siinä olisi taas juhlanaihetta kerrakseen.




Ilmojen lämpeämistä odotellessa,
kääriydyn pehmeään shaaliin,
suunnittelen puutarhaa ja 
 kahvittelen terassilla.

Iloa ja valoa sinulle
Ystäväni,
Ollaan ihan pihalla!
t. Sanna