Nuorcamino

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Uuden Vuoden kynnyksellä


2015 Uuden Vuoden kynnyksellä....

Edessä on sata ovea,
tuhat tietä.
Valitse sydämelläsi, punnitse tunteella,
käytä hiven järkeä.

Ovet on tehty avattavaksi, tiet tallattavaksi,
elämä elettäväksi.
Jos erehdyt, uskalla itkeä,
uskalla nauraa,
uskalla muuttaa suuntaa.

Ei mikään kasva ilman vettä,
ei ihminen kypsy kyynelittä.
Mutta silti, odota parasta, äläkä pelkää pahinta,
niin saat mitä ansaitset...


Kiitos että olet kulkenut kanssani,
Onnellista Uutta Vuotta Sinulle!
t. Sanna




sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Maa on niin kaunis


Hei!
Tänä jouluna olemme saaneet nauttia
taivaallisen kauneista
ulkoilukeleistä:
Aurinkoa, lunta ja
pientä pakkasta.


Luonnon hiljaista rauhaa,
jossa mieli lepää ja eheytyy.
Elämän pienet palaset saavat oikeat mittasuhteet
ja asettuvat paikalleen.


Eilen lähdimme kulkemaan polkua
jonka metsän pieni asukki
oli meille tehnyt.




Reipas kävely hiljaisen ja kauniin luonnon keskellä
ihaillen sen omia talvisia taideteoksia.



Luonnon hiljaisuuden keskellä kuulimme vain
lintujen laulua,
tuulen huminaa
rapsahduksia ja kohinaa.



Kotiin palatessa saimme nauttia vielä
 talvisen auringonlasku taianomaisuudesta.
Värit loimusivat taivaalla
muuttaen maiseman jälleen erinäköiseksi.



Ja mikä mukavampaa kun
ulkoilun jälkeen käpertyä
sohvalle lämpimän filtin
ja kehräävän kissan kera!

Mukavaa pyhää!

Me lähdemme hakemaan lähitilalta lammasta
ja lähinavetasta maitoa ja
iltapäivällä vielä paikallisteatterin nautintoja!


t. Sanna

perjantai 26. joulukuuta 2014

Joulun tunnelmia


Hei!
Terveiset täältä meidän
piskuisesta Joulumaasta...


Vihdoin on aika levon, rauhoittumisen,
läheisten ja juhlan.



Aamun taianomainen sininen hetki kotipihassa
palkitsee aamuvirkun.
Uskomattoman kaunista ja rauhoittavaa,
aamukävely kevyessä pakkasessa antaa
positiivista energiaa tulevaan päivään.



 Ovikranssin tonttu toivottaa:
Hei, 
Olet tervetullut meille!


Pöytä on katettu, 
 on juhlan aika...


Pyöreän pöydän ympärille mahtuu kaikki rakkaat,
tunnelma on iloinen ja lämmin...




Lahjanjakajalla on tärkeä tehtävä...




Yöpalaksi vielä herkuttelujuustoja, hedelmiä
 ja hyvää italialaista punaviiniä..


Pikkutonttukin aivan väsyi kaikesta juhlinnasta...

Tunnelmallista Tapania itse kullekin!
t. Sanna


Ps. Luin joululukemisena tämän sävähdyttävän 
Pauliina Rauhalan kirjoittaman Taivaslaulun,
joka kertoo nuoren lestadiolaisparin tarinan.
Kirjalla on vahva eettinen sanoma ja
se jättää jäljen lukijaansa,
suosittelen lämpimästi...


tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulu - juhlista jaloin


Hei!
Saimme kuitenkin valkean joulun,
tervetulleen hengähdystauon pimeän keskelle,
valon ja tuoksut
ja kaivatun joulurauhan...


Rakkaat ja läheiset ympärillä,
naurut ja rento läsnäolo.
Pienen vauvan ensimmäinen joulu,
joka on meille kuin taianomainen 
hyppy lapsuuteen.


Hyasintin tuoksua, 
höyryävää glogiä,
perinteitä ja uusia tuulia sulassa sovussa...
Joulu, juhlista jaloin on nyt täällä.


Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta Sinulle
t. Sanna ja Timo








sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Hyvä Tuomas Joulun tuopi...



Ystävä hyvä, relaa jo vähän,
pysähdy vaikkapa hetkeksi tähän...



Jouluna turha on hössöttää  suotta,
sitähän ehtii pitkin vuotta...


Teetpä Sinä sitten sitä tai tätä,
joulun aika ei tulematta jätä.


Unohda siis turhat kiireet ja juoksut,
istahda nauttimaan tunnelmat tuoksut...


Jouluna voit nähdä sen, hetken kauniin sinisen,
silloin voit kuulla laulun tuulen,
jossa on sävel rakkauden suuren.


Tule meille Tuomas kulta,
tuopas joulu tullessas,
oluttynnör olallas,
pikarit pullot pivossas,
juustot kakut kainalossas.
Kylläs meijän portin tunnet,
hallova koira portin alla,
tervaristi ja rautarenkas.
-Kuusjoki 1922


Hyvää Tuomaan päivää ystäväni,
huomenna on jo talvipäivänseisaus ja
siitä lähdetään kevättä kohden!

t. Sanna


keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Elämää kevyt raejuuston ja suklaarasian välissä



Hei!
Mieheni vinkkasi eilen minua lukemaan allaolevan blogitekstin,
joka käsittelee hienolla tavalla itsensä hyväksymistä.
Me naiset olemme armottomia oman elämämme tuomareita:
Liikaa sitä, liian vähän tuota...
Aina on parannettavaa ja kirittävää...
Iän myötä vielä enemmän kuin ennen.


Pakko myöntää, että kuulun niihin naisiin,
 jotka sortuvat kevyttuotteisiin ja ihmedietteihin,
vaikka tiedän hyvin ne turhiksi.
(tai en ehkä sentään ihmedietteihin ...)
Jääkaapin ovessa on tälläkin hetkellä
kiinnitettynä ruokaohjelma...
Elän kausia, jolloin liikkuminen toisinaan 
menee liiallisuuksiin.
 Kun punnitsen itseni aamuisin, eikä tulos minua miellytä,
koko viikko on aivan sekaisin.
Välillä taas höllään ja nautiskelen,
istuskelen sohvalla viinilasi toisessa ja
suklaapatukka toisessa kädessä.
Voi sitä elämän autuutta... 


Mutta tämä allaoleva teksti kyllä pysäytti 
ja laittoi miettimään naiseutta ja omaa ulkonäköäni.
Sitä kuinka me näemme itsemme ja 
miten läheiset meidät näkevät.

Tässä sinulle liikuttava kirjoitus The Voicen sivulta,
joka koskee lähes jokaista parisuhteessa elävää naista,
ole hyvä...

Suositussa Don't hate the player, Hate the game -blogissa on julkaistu kirjoitus, johon lähes jokainen parisuhteessa oleva nainen voinee samaistua. Referoimme kirjoituksen vapaasti alle.
"Jokaikinen aamu kun aviomieheni Michael herää, hän kääntyy ympäri, tulee kiinni minuun ja laittaa kätensä ympärilleni. Hän painaa yön jäljiltä kuivat huulensa kiinni korvaani ja hyräilee korvaani "Sinä olet maailman kaunein vaimo."
Minulla on päälläni isot housut joissa on iso reikä koiran hampaista sekä perustoppi. Kävin viimeksi suihkussa kaksi päivää sitten (muistelen). Hiukseni ovat pörröytyneet tyynyä vasten. Leualleni (ja myös kaksoisleualleni) on valunut yön aikana kuolaa.
Lienee turha sanoa, että minä en ole maailman kaunein vaimo. On itse asiassa melko todennäköistä, että en kuulu edes sadan kauneimman joukkoon. Jos Maailman kaunein vaimo -kilpailu järjestettäisiin, minut varmasti diskattaisiin ihan jo säärikarvojeni pituuden perusteella.
Mutta se ei nyt ole olennaista. Olennaista on se, että mieheni todella uskoo minun olevan se vaimo.
Minä olen saanut neljä lasta ennen kuin tapasin mieheni. Minulla on raskausarpia paikoissa, joissa en tiennyt niitä voivan esiintyä, esimerkiksi polvieni takana sekä kylkiluideni kohdalla. Minun keskivartaloni on liian pitkä ja minun jalkani puolestaan niin lyhyet, etteivät ne ylety tuolilla istuessani lattiaan.
Farkkuni ovat kokoa 38. Minulla on monia tukisukkahousuja. Juoksen vain jos minua jahdataan. Olen kuin hahmo jostakin sohvaperuna-realitystä.
Hän näkee sen kaiken päivittäin. Ja silti, silti olen hänen mielestään maailman kaunein vaimo. 
Olen testauttanut hänen näkönsä. Se on hyvä. Hän on nähnyt alastomia naisia minua ennenkin. Hän on ollut naimisissa ja olen melko varma, että hän on selaillut myös Playboy-lehtiä. Kokemattomuus tai huono näkökään ei siis voi selittää sitä, miksi hän pitää minua kauniina.
Miksi minä siis näen pelkän ruman ällötyksen siinä, missä hän näkee maailman kauneimman vaimon?
Siitä syytän kaikkia niitä, jotka ovat sitä mieltä, että huippumallit ovat kauneusihanne. Syytän Victoria's Secret -kaupan myyjää, joka totesi minulle nenänvartta pitkin katsoen, että heillä ei ole rintaliivejä minun koossani.
Mietipä siis oikein tarkkaan. Kun sinä menet suihkuun ja toivon, että sinulla olisi litteämpi vatsa, aviomiehesi katsoo sinua ja yrittää nähdä haarovälisi. Sinä tiedät sen, sitähän hän yrittää. Jos sanoisit hänelle, että haluat pikapanon juuri siinä ja silloin, luuletko todella, että hän sanoisi "Kyllä kulta, mutta sammutetaan ensiksi valot, ettei minun tarvitse nähdä raskausarpiasi."?
Asia on näin: Samalla, kun me vaimot mietimme, että meidän pitäisi olla kauniimpia, seksikkäämpiä, kuumempia, laihempia tai kiinteämpiä, miehemme ajattelevat, että olemme todella seksikkäitä juuri sellaisina kuin olemme. Olen kysellyt tätä monelta. Vastaukset ovat yksimielisiä.
Joten kysy itseltäsi tämä: Kuka sinulle sanoo, ettei vartalosi ole täydellinen? Vain sellaiset ihmiset, joilla ei ole väliä. Vain sellaiset ihmiset, joita et tunne. Kuka sanoo, että et ansaitse palkankorotusta? Kuka sanoo, että et ole tarpeeksi hyvä äiti? Kuka sanoo, että sinun ei pitäisi pukeutua noin? Vain ihmiset, jotka eivät ole uskomisen arvoisia. Vain sellaiset ihmiset, joita sinun ei tarvitse kuunnella.
Mutta kuka kertoo sinulle, että olet juuri oikeanlainen ja täydellinen sellaisena kuin olet? Se ihminen, joka herää vierestäsi joka aamu. Se ihminen, joka näkee sinut alasti päivittäin. Se ihminen, joka suostuisi kanssasi pikaisiin milloin tahansa ja missä tahansa.
Joten tästä eteenpäin kun se ääni kuiskaa korvaani aamuisin, että olen maailman kaunein vaimo, minä suljen silmäni. Ja päätän uskoa."


Ehkäpä nyt on aika ryhtyä olemaan rohkeasti oma epätäydellinen itseni.
Höllentää otetta ja olla rennompi.
Hyväksyä itseni sellaisena kuin olen,
pienenä pulleana puutarhatonttuna,
jolla on muutama ylimääräinen kilo ja
jonka hiukset hapsottavat aamuisin,
mutta jolla on mies joka hyväksyy ja
 rakastaa minua juuri tälläisena.

Muistetataan tytöt,
että olemme upeita naisia,
ja kelpaamme juuri sellaisena kuin olemme!

t. Sanna
(kuvat Duane Bryers)

Ja kiitos Rakkaani,
 kun laitoit minut lukemaan tämän hienon tekstin!




tiistai 9. joulukuuta 2014

Showhat....


Hei!
Joko olet käynyt katsomassa 
Jarkko Valteen ja Osku Heiskasen
hulvattoman hauskan juhlashown,
jossa Suomen valovoimaisemmat
Drag-kuningattaret valloittavat yleisön ja
takaavat nauruntäytteisen parituntisen?


Sain eilen nauttia ystäväni kanssa tästä
 aivan huikean
 loistavasta showsta,
joka nauratti niin että posket olivat kipeänä koko loppuillan.
Poikien 830 esitys,
15 vuoden kokemuksella piti, minkä lupasi
- tuttuja hahmoja, hyvää musiikkia,
huumoria ja takuuvarmaa viihdettä.


Lisäksi vielä ihanat leivokset ja glögit
tunnelmallisessa Fontana Cafessa, Turussa,
kruunasivat onnistuneen vapaapäivän.

Nyt jaksaa taas, 
vaikka joulukiireet täyttävätkin arjen...

Mukavaa Joulunodotusta!
t. Sanna




sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Juhlasta juhlaan


Huhhuhheijaa!

Takana  kolmet pikkujoulut,
parit glögi-illat
ja muutamat muut herkkuhetket ihan pienen ajan sisällä...


Tänä harmaan pimeanä aikana
on niin mukava istahtaa hetkeksi kynttilän valoon,
nauttia hyvästä seurasta, ruuasta ja juomasta
jutellen ja naureskellen...



Kokoontua pienellä porukalla
tai vähän suuremmalla...
Tutustua uusiin ihmisiin ja
nauttia kultaakin kalliimmista vanhoista ystävistä...
tehdä juuri sitä, mikä milloinkin parhaimmalta tuntuu...


Juhlia itsenäisyttä,
tanssia ja laulaa..




Istahtaa sumuisena sunnuntaina
ystävättären ruokapöytään ja
herkutellen kotona tehdyistä hirvipyöryköistä
ja lohtumuusista...
(muusi on aivan parasta pimeän lohturuokaa...)


Ja illan tullen istuskella sohvalla kera kisujen...
Hyvää toista adventtia ja tulevaa viikkoa!
Keitetään vielä kupponen glögiä,
nautitaan kanelin tuoksusta ja
kynttilän valosta...

t. Sanna, Timo, Helmi ja Manu